Repoveden kansallispuisto
Luonnonpäivät 2017 - Juhli Suomen luontoa
-
Tarkoituksena oli osallistua luonnonpäivään ja mielellään tehdä yöretkikin. Sopivaa seuraa tai tapahtumaa ei meinannut löytyä enkä sellaista itsekkään sitten huhuillut. Loppujen lopuksi lyöttäydyin kevytretkeilijöiden tapaamiseen ja retkeen. Repovedellä on ollut tarkoitus käydä ja kyytikin nyt järjestyi. Reissu kuullosti riittävän leppoisalta.
 |
| Viikonlopun ruoka |
Perjantaina illalla kävelimme Lapinsalmen pysäköintipaikalta Kapiaveden nuotiopaikalle. Ilta oli jo hämärtynyt ja eksyimme hieman sivuun isolta leveältä polulta metsäpolulle. Nuotiopaikka kuitenkin löytyi melko helposti ja siellä oli muutakin porukkaa. Useampi yksinretkeilijä löytyi myös.
Nyt seuraa tunnustus, rupesin kokoamaan telttaa ilman telttakeppejä. Ei mitään logiikkaa. Selkeästi parin kuukauden tauko teltan pystytyksessä oli liikaa, vaikka niitä telttoja on laittanut pystyyn melko monta elämänsä aikana. Teltta kuitenkin löysi oikean mallinsa ja telttapaikkakin oli ihan hyvä hämärässä etsimisestä huolimatta.
 |
| Lisää kuvateksti |
Lauantaina kiersimme ensin Lapinsalmen sillan kautta ottamassa pakolliset todistusaineistokuvat. Sieltä suuntasimme polkumme Katajavuoren näköalapaikalle ja siitä vanhaa polkua pitkin rannalta kuutinlahden kautta Kuutinkanavalle kuuntelemaan kuoro ja tekemään lounasta.
 |
| Katajavuoren rappuset |
 |
| Katajavuoren näköalapaikka |
 |
| Luonnonpäivän kuoro |
Oma lounas muodostui pastasta, tölkkikanasta ja pestosta, joka oli levittäytynyt purkkinasa ulkopuolelle (onneksi vain pussiin). Kana oli yllättävän syötävää ja purkkikokokin oli toimiva yhdelle annokselle. Huomasin samalla, että kattilla ei pidä ruokaa kovin kauaa kuumana, joten päädyin syömään kylmää ruokaa loppupeleissä.
Kuutinkanavalta kävelimme suoraan Lojukosken nuotiopaikalle. Illalla saimme muutaman retkeilijän lisää, yhteensä meitä oli tapaamisella viisi. Istuimme nuotiolla, ihmiset vaihtoivat kokemuksia välineistä ja muutenkin elämänmenoista, syvempiä vesiä muoden. Se on jännää miten nuotio tarjoaa ilmapiirin, jossa puheeksi tulee aika paljon asioita joita ei vasta tavanneiden ihmisten kanssa yleensä keskustele.
Päivän kävelysaldoksi tuli noin viisi kilometriä.
 |
| Lettuja! |
 |
| Eräs kevytmajoitea |
Yöt olivat jo hieman vilpoisia. Vanha makuupussi ei selkeästi taivu enää kuin noin +5 asteen keleihin. Olen myös alkanut harkita ilmatäytteisen makuualustan hankkimisen nykyisen kaveriksi.
 |
| Kirnukankaan näköalapaikka |
 |
| Mustavuoren näköalapaikka |
 |
| Uittoränni |
 |
| Kevytrinkka |
 |
| Ketunlossi |
No, reissuhan oli leppoisa kaikilta muilta osin paitsi melko jatkuvien nousujen ja laskujen. Ilman niitä tietenkin olisi parhaimmat näköalat jääny näkemättä, joten sen arvoista se kyllä oli. Porukka oli kiva ja samassa seurassa voisi lähteä toistekin retkeilemään. Vaikka välillä kaipaa jotain vakioretkiseuraa, tämä pakollinen uusien retkikavereiden hakeminen on toisaalta tarjonnut mahdollisuuksia tutustua aika erilaisiin ihmisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, keskustella, kysyä ja ihmetellä - asiallisesti. Kiitos!