Yöretki Linlossa, Kirkkonummella
Luonnonpäivät 2017 - sukella talveen
 |
| Alueen selkein kartta oli erään talokatoksen seinässä |
Outdoors siskojen perustaja Tea ilmoitti lähtevänsä saareen viikonlopuksi ja kyseli ryhmässä retkiseuraa. Tavoitteenani oli osallistua Sukella talveen-luontopäivään ja nukkua yöksi yö ulkona talvella. Olen myös halunnut käydä Linlossa, koska paikkaa oli kehuttu paljon. Tässä sai kaikki kolme samaan pakettiin.
Lähteminen oli aluksi epävarmaa, en tiennyt haluanko olla kahta yötä ja miten ihmiset kulkevat paikalle tai pois viikonlopun aikana. Asia kuitenkin järjestyi, joten torstaina illalla pakkasin rinkan tupaten täyteen tavaraa ja suuntasin sen kanssa perjantaina aamulla töihin. Rinkka herätti paljon mielenkiintoa työkavereissa ja omien retkimuistojen muistelua sekä pientä kaipaustakin tuntui olevan ilmassa.
Työpäivän jälkeen hyppäsin junaan ja Masalan pysäkiltä oli tarjolla autokyyti loppumatkaksi. Linloon saapuessa oli jo pimeää. Ennakkoon oli tieto, että puita on vähänlaisesti, joten otimme niitä mukaan ensimmäiseltä puuvajalta ja kannoimme yöpaikalle. Myöhemmin osottautui, että puuvajan viimeiset puupöllit olivat melko kosteita. Voisi olettaa, että huono puuhuolto johtuu talvikaudesta ja kesällä tilanne on hieman erilainen? Vaikea sanoa. Kesäkaudella veneilijöitä varmasti on paljon.
 |
| Tulipaikka, jonka puuvarasto tyhjää täynnä |
Emme jääneet keittiokatokseen, vaan jatkoimme matkaa eteenpäin Kittelvikenin lähellä olevalle pienehkölle saarekkeelle, jossa oli pelkkä tulipaikka penkkeineen. Sen lähettyville pystytimme majoitteet, kukin omansa. Iltanuotiolla istuskelun jälkeen vetäydyimme nukkumaan. Ensimmäisenä yönä meitä oli kolme henkilöä paikalla.
 |
| Vähän sinnepäin pystytetty laavu ei ollut aamulla kovin ryhdikäs |
Yksin laavussa nukkuminen tuplamakuupussista huolimatta oli hieman viileä. Makuualusta ainakin olisi ollut syytä olla vähän paksumpi ja toki lattia ja neljäs seinä toisi pientä lisälämpöä. Nukkumaan mennessä oli kuitenkin hienoa katsella merinäköalaa ja hengittää viileää ulkoilmaa.Vaikka etelä-Suomen talvi on välillä mitä on, lasken tämän kuitenkin suoritukseksi retkiyöhaasteeseen, josta on nyt nukuttu talviyö luonnossa.
 |
| Näkymä nuotiopaikalta merelle |
 |
| Tulipaikka laiturilta |
Aamupalan jälkeen lähdimme kiertelemään saaren muita osia yöporukalla. Alueella oli paljon kaatuneita/kaadettuja puita, osa jo pienemmiksi sahattuina. Törmäsimme useampaan mökkimäiseen tulipaikkaan ja moneen epävirallisen oloiseen tulisijaan rannoilla. Muutamilla paikoilla oli kirves ja joitakin puupöllejä. Polkuja meni ristiin rastiin ja oikeasta suunnasta sai olla välillä tarkka. Onneksi melko pienehköllä saarella eksymisen vaara on hyvin pieni ja varsinkin rantaa pitkin liikkuen melkein olematon. Saari alkoi hahmottua vasta melko lopussa kierrosta, sen verran rantaviivaa on mutkittelevissa rannoissa.
 |
| Näkymä vastarannalta yöpaikalle ja keittokatokselle |
Takaisinpalattuamme seurueeseen liittyi neljäs henkilö. Evästauon jälkeen saatoimme yhden lähtijän osan matkasta ja lähdimme kiertelemään niitä saaren osia, joita ei vielä ehditty käydä. Loppumatkasta yllätti niin kova nälkä, että suuntasimme takaisin leiripaikalle hieman oikotietä. Pitkin päivää seuraan alkoi liittyä myös seuraavan yön yöpyjiä. Itse päätin, että en tällä kertaa jää toiseksi yöksi.
Oli mukava nähdä miten vieraidenkin ihmisten kanssa voi tulla hyvin nopeasti toimeen jos ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä. Tästäkään porukasta en tuntenut etukäteen ketään. Retkeen mahtui kuitenkin monta mielenkiintoista keskustelua ja hiljaisia hetkiä ilman vaivaantunutta oloa.
 |
| Merelle kasvava puu |
Lauantaina tosiaan juhlittiin myös Sukella talveen-luonnon päivää ympäri Suomen erilaisilla tapahtumilla ja omilla retkillä. Meidän juhlintaan kuului itse yöpymisen lisäksi lähinä Linloon tutustuminen. Linloon ehtii tutustua päiväretkelläkin hyvin, mutta paikka soveltuu myös koko viikonlopun nautiskeluun mikäli osaa myös olla paikoillaan.
 |
| Evästauko laiturilla |
 |
| Monia kohtia, jossa sula vesi ja jää jättivät selkeän rajan väliinsä |
Olen alkanut kerta kerralta ihastumaan enemmän saaristomaisiin maisemiin. Erityisen lumoavaa olivat useat kohdat, joihin oli kuin viivoittimella vedetty raja sulan ja jäätyneen meren välissä. Niitä kohtia olisi voinut katsella vaikka kuinka monta hetkeä.
Ruokailun jälkeen palasimme yhden päiväretkeilijän kanssa vielä yhden niemenkärjen kiertäen takaisin autolle hetken ennen pimeää. Loppuillan tunnit sujuivat ulkoilmamyrkytyksen sumuisessa olossa ja seuraavan yönä nukuttikin reilut 11h. Tietää olleensa taas ulkona!
 |
| Toisella puolella avoin meri, toisella puolen jäässä |
