Yöretki Evon retkeilyalueella
Sorsakolun reitti, n. 20km
Jo aikaisemmin talvella oli puhetta kaverin kanssa yöretkestä hänen lomansa aikana. Kevät oli sen verran myöhässä, että vähän jännitti olisiko miten viileä vielä toukokuun lopussa, mutta kesähän sitä ennen ehti sopivasti. Oli hassua suunnitella retkeä niin että oli porukasta kokenein lähtijä, yleensä seurassa on aina joku enemmän retkeillyt.
Päätimme lähteä Evokeskukselta, johon oli Sorsakolun reitti merkitty. Itse reitistä löytyi netistä hyvin olematon määrä tietoa. Valmis reitti valikoitui sopivan kilometrimäärän ja helppouden takia, mutta myös siksi, että meillä ei ollut matkassa kunnon paperista karttaa.
Taukopaikka |
Matkamaisemia |
Ilveskirves |
Sorsakolun laavulla olimme ainoat koko illan ja yön aamupäivään asti. Syötiin iltapalaa, keitettiin juomavettä lisää, oltiin ja nautittiin lämpimästä illasta. Käytiin koekäyttämässä ilveskirves, joka oli varsin hauska. Näin hieman aremmalle kirveen käyttäjälle ilveskirves on hyvin mieluisa käyttää. Nukkumaan mentiin ajoissa ja valitsimme teltan koekäytön sijasta nukkumisen laavussa hyttysistä huolimatta.
Iltamaisemia |
En muista koska viimeksi olisi ollut yhtä lämmin yö nukkua. Alkuyöstä oli melkein kuuma, aamuyöstä pienesti vilpoista kerraston ja ohuen pipon kanssa. Villasukkiakaan ei sietänyt pitää jalassa. Laavu oli nukkumisalustana paljon kovempi kuin muistin ja yöllä tuli heräiltyä asennon vaihtamiseen. Vaikka mielummin valitsen hieman viileämmän kuin kuuman, oli ihanaa vaihtelua nukkua niin, että oli lähes sopiva. Hyttyset kiusasivat hieman yöllä, mutta puremia ei oikeastaan tullut kummallekkaan.
Sporkille kävi aamupalalla hassusti |
Rinkka koekäytössä |
Aamupalaa syödetässä muovinen sporkki päätti hajota. Olihan sillä tosiaan jo ikääkin varmaan sen viitisen vuotta. Nyt saa hankkia uuden varusteen varsin perustellusti!
Rauhallisen aamun jälkeen pakkaus ja liikkelle lähtö takaisinpäin. Ensimmäisiin retkeilijoihin törmäsimme vasta seuraavana aamuna, olisiko seureita ollut yhteensä neljä kappaletta. Omassa rauhassa sai kulkea suurimman osan retkestä, joka oli vähän yllätys arkipäivästä huolimatta.
Majavan rakentamaa patoa |
Menomatkalla valitsimme hieman pidemmän reitin (n. 11km) ja paluumatkalle lyhyemmän osuuden. Lyhyempi osuus osoittautuikin helpommaksi maastoltaan ja varsinkin loppumatkasta sai tovin kävellä autotietä pitkin.
Mitään erityisiä nähtävyyksiä tai muuta reitin varrella ei ollut. Vesistöjä oli jonkun verran ja harjun päälläkin käveltiin. Sorsakolun laavu oli sijainniltaan nätillä paikalla. Paluumatkalla löytyi myös majavan rakentama iso pato, joka oli melko vaikuttava.
Retkellä harjua pitkin kulkiessa ja paluumatkalla tuli olo, että olen näissä samoissa maastoissa kulkenut. Evolla vietettiin ammattikoulun leiri-kurssin käytännönosuus Evokeskuksen lähimaisemissa, mutta ilmeisesti oltiin kuljettu myös lähialueella. Oli hämmentävää olla useampia kertoja tilanteessa, että tässä maisemassa olen varmasti joskus ollut aikaisemminkin.
Muuten, rinkka toimi melko hyvin. Teltankin sai kiinnitettyä melko tukevasti päälle kun rinkka oli lähes täynnä. Varsinkin kun sivussa oleva makuualusta tuki telttaa myös toiselta puolelta. Kevyttoppatakki oli tarpeeton. Ruoanlaittosuunnitelmat menivät osin uusiksi, koska lähes koko suomessa oli voimassa metsäpalovaroitukset ja maasto olikin erittäin kuivaa. Retkikattilan pohja on sen verran ohut, että ruoanlaitossa saa olla tarkkana pohjaan palaamisen kanssa. Vettä juon edelleen ihan liian vähän. Kynnys omalle retkelle on vähän pienempi. Ehkä pitäisikin alkaa jo suunnittelmaan sitä?