Kooste vuodesta 2016

Tässä muutamia otteita retkeilyn ja ulkoilun osalta vuodelta 2016:

Vallisaaren lampi

Työpaikan tyhy-päivää vietettiin Vallisaaressa, joka oli juuri avautunut kävijöille keväällä 2016.  Kävimme osan porukan kanssa myös Kuninkaansaaressa.

Vallisaari oli melkoisen hieno, siitäkin huolimatta vaikka piti tallata tiukasti samoja valmiita polkuja kuin muutkin. Eväspaikkoja oli hyvin monessa kohtaan ja muutama kahvilakin oli jo auki.

Alueen historia teki vaikutuksen ja tänne varmaan tulen vielä palaamaan. Hieno kohde viedä myös vieraat, joko samalle retkelle Suomenlinnan kanssa tai sitten ihan omalleen.











 




Toukokuussa kävimme päiväretkellä Nuuksiossa Haukkalammen ympäristössä sellaisen kaveriporukan kanssa, jotka eivät retkeile erityisemmin. Matkalla bussissa Nuuksioon näytti siltä, että kaikki turistit ja paikalliset ovat päättäneet retkeillä kyseisenä päivänä, mutta hyvin porukka hajaantui kuitenkin metsiin kun lähti ruuhkaisimmasta keskipisteestä eteenpäin. Kävelyä tuli noin 10km ja taukoja muutamia. Mukava päivä.

Kaveri tuli käymään pohjoisesta täällä etelässä, joten päiväretken jälkeen pakkasin tavarani ja seuraavan työpäivän jälkeen ajelin bussilla tapaamispaikalle. Ensimmäinen yö vietettiin Inkoon Kopparnäsissä ja toinen Nuuksiossa muistaakseni Kattilanjärvellä. Ensimmäinen retki, jolla oli mukana jonkun koira. Voi sitä koirakuumeen määrää.

Nuuksiosta

Heinäkuussa tarkoituksena oli tehdä yöretki kaverin ja hänen pienen lapsensa kanssa, mutta mukavuussyistä se vaihtui loppujen lopuksi päiväretkeen sade-ennusteiden takia. Kierrettiin kummallekin tuntematon Nuuksion Klassarinkierros (3,9km) ja syötiin eväät. Kierros osoittautui ihan kivaksi eikä vastaantulijoita ollut kovin montaa. Reitin tarkoitus on ollut hajauttaa ruuhkaista Haukkalammen ympäristöä, mutta monelle tämä lienee edelleen tuntematon tai liian sivussa oleva kierros.

Kesällä työpäivän jälkeen kävimme kaverin kanssa iltamelomassa. Varusteet vuokrattiin kahdeksi tunniksi Töölön Regatta-kahvilan yhteydessä olevasta Supregatasta ja ehdittiin kierretää suositusta pidempi lenkki. Olen melonut muutamia kertoja ja pitkään oli tarkoitus päästä taas käymään. Kertaan jäi sattuneista syistä melontaillat, mutta ehkä tänä vuonna jo useamman kerran pääsis?

Kakarsberget 15.6.2016

Kiipeilyhallilla törmäsin sattumalta vanhaan partiotuttuun, joka ehdotti että lähtisin käymään heidän mukana kokeilemassa kalliokiipelyä. Kiipeilijänä olen satunnainen kävijä, joten aloitan lähes joka kerta aina nollasta.

Kalliokiipeily oli täysin uusi juttu, joten etukäteen jännitti tulisiko sitä päästyä yhtään seinää ylös asti. Hyvin erilaista kun sisäseinäkiipeily, mutta ei mahdotonta aloittelijallekaan. Muutamia seiniä meni ylös asti ja aika meni nopeasti reittejä etsiessä ja köysien paikkaa vaihdellessa. Kaupan päälle sai monta tuntia olla ulkoilmassa.

Tuohon kuvan kohtaan jäin jumiin - ja sitten kun olin keksinyt ratkaisun, voimat loppuivat. Ehkä ensi kerralla..



















Elokuussa pääsin elämäni ensimmäiselle huviveneajelulle muutamien perheenjäsenten ja siskonmiehen perheen kanssa. Kävimme maissa Stora Herrössä ja kiertelimme lähiympäristöä sekä vierailimme näköalatornissa. Pääkaupunkiseudun saaret ovat melko tuntemattomia, joten näihin olisi mukava tutustua enemmänkin. Pääsin myös kokeilemaan isomman veneen ohjausta ja se onkin melkoista taiteilua koko ajan.

Näkymä Stora Herrön näköalatornista

Elokuussa kävimme myös äidin sekä siskon perheen kanssa Nuuksiossa päiväretkellä. Retkellä oli mukana kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Loppumatkasta painoi jo vähän väsy, mutta retki oli kaikkiaan melko onnistunut.

Kesäeväitä

Syyslomani vietin Pohjanmaalla, Lapissa, Pyhä-Luostolla lyhyellä vaelluksella ja vähän Norjankin puolella. Loppuvuodesta liityin Outdoors siskojen ryhmään ja uskaltauduin marraskuussa yhden yön retkelle Porkkalaan tuntemattomien seurassa. Näistä kahdesta reissusta on tulossa omat juttunsa.

Viime vuosiin nähden vuonna 2016 erilaista olivat päiväretket seurassa, jossa olin kaikista eniten retkeilevä henkilö. Retki tuntemattoman porukan kanssa, huviveneretki ja kalliokiipeily olivat kaikki uusia kokemuksia. Lyhyt vaellus Lapissa oli toiveena, koska edellisestä oli päässyt vierähtämään melkein vuosikymmen. Olen iloinen, että se saatiin toteutukseen asti.

Koosteen tekeminen oli hauskaa. Siitä huomasi, että vuonna 2016 on loppujen lopuksi tullut retkeiltyä, vaikka muistikuvissa näitä oli vähemmän. Päiväretkiä ja ulkona nukuttuja öitä oli melko tasamäärä, kumpaakin vajaa kymmenen kappaletta. Perinteisesti olen vähän enenmmän kallellaan yöretkeilijäksi, koska jos metsään asti pääsee niin.. mikä kiire sieltä on pois. Ja ne iltanuotiot. Nehän on yksi paras osa kaikesta tästä.